PENTUSUUNNITELMIA...

Ensimmäinen Zebina's shetlanninlammaskoirapentue toteutunee keväällä/kesällä.
Urosvalinta ei ole vielä ihan varma mutta aavistus on...
Siitä lisää myöhemmin...

Haaveissani ja selvitystyön alla on ollut japaninpystykorvapentue... 

Olen kysellyt ja selvitellyt sydänsairauksiin ja varsinaisesti kasvattini kaltaiseen sydänsairauteen liittyäviä asioita useamman eläinlääkärin kanssa keskustellen. Sain lisäapua eläinlääketieteen opiskelijalta, jolla oli mahdollisuus kysellä asiasta yhdeltä alansa parhaimmista sydänspesialisteista. Kaikkien he sanoivat samaa, sairaus voi olla perinnöllistä tai sattumaa, alkionkehityksen aikana tapahtunut sattumanvarainen mutaatio/virhe. Kukaan ei pysty sitä varmasti sanomaan.  

Koska kasvattini sivuääni ja trikuspidaaliläpän vajaatoiminta on todettu nuorena, on erittäin todennäköisesti kyseessä synnynnäinen vika. Sairastettu vakava keuhkoinfektio tai sydäntulehdus esim. olisi voinut myös aiheuttaa läpän vioittumisen. Kasvattini kohdalla näin ei tietojeni mukaan ole. Oikean puolen läppäviät ovat erittäin usein synnynnäisiä. Vasemmat taas vanhojen koirien ongelmia.

Vian perinnöllisyyttä ei voi muuten todeta kuin, että jossain päin lähisukua ilmenenisi tai olisi ilmennyt vastaava läppävika. Silloin se erittäin todennäköisesti olisi jollain tavalla perinnöllistä. Kyselyideni tuloksena ei vastaavanlaista sydänvikaa ole ollut lähisuvun koirissa, Muusan emän puolella tai pentueen isän puolella ainakaan.

Kaikkien keskusteluissa olleiden eläinlääkäreiden mielipide ja ohjeistus kasvatusnäkökulmaan oli, että jos vanhempia tai sisaruksia halutaan käyttää jalostuseen, niin samaa yhdistelmää ei kannata uusia tai lähisukulaisia käyttää. Lisäksi vastapuolen pitäisi olla tutkittu, tervesydäminen yksilö. Kukaan asiantuntijoista ei tyrmännyt jalostuskäyttöä.

Olen näitä asioita paljon miettinyt ja tullut tulokseen, että haaveilemani pentue jää toteutumatta.

En halua ottaa riskiä, että ensimmäisessä pentueessani ollut sydänsairas pentu löytyy myös seuraavasta. Vaikka todennäköisesti niin ei kävisi mutta... 

Kasvattaminen ei ole minulle sitä, että pentueita on tultava pentueiden vuoksi. Haluan lunastaa kasvattajana lupauksen siitä, että teen parhaani ja haluan saattaa maailmaan rodunomaisia, parhaita mahdollisia pentuja huomioon ottaen terveys-, luonne- ja ulkomuotoseikat. En voi sivuuttaa tuota sydänvikaa. 

Japaninpystykorvapentueita ei tule meille lähitulevaisuudessa. 

Olen entistäkin onnellisempi kaikesta huolimatta ensimmäisestäni pentueestani, "Rakkaus" A-pentueestani! Toivon kaikille kasvateilleni onnellisia koiranpäiviä kaikesta sydämestäni! Jokainen niistä on minulle tärkeä, juuri sellaisena kuin ne ovat!