keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

PENTUESUUNNITELMAT?

Ensimmäinen shetlanninlammaskoira pentueeni, Zebina's B-pentue,
jää haaveeksi tältä keväältä/kesältä...

Kävimme Tildan kanssa astutusreissulla viime viikolla mutta, mutta...

Yritys oli kova muttei lopullista tulosta tullut, ainakaan sellaista mistä tuloksena olisi pentuja.
Tai olisi suuri ihme mikäli pentuja tulisi, enkä usko ihmeisiin tässä asiassa.

Mutta luottavaisin mielin narttuani ajatellen suunnittelen tässä loppuvuodelle pentuetta... 



sunnuntai 20. tammikuuta 2013

PENTUSUUNNITELMIA...


Ensimmäinen Zebina's shetlanninlammaskoirapentue toteutunee keväällä/kesällä.
Urosvalinta ei ole vielä ihan varma mutta aavistus on...
Siitä lisää myöhemmin...




Haaveissani ja selvitystyön alla on ollut japaninpystykorvapentue... 

Olen kysellyt ja selvitellyt sydänsairauksiin ja varsinaisesti kasvattini kaltaiseen sydänsairauteen liittyäviä asioita useamman eläinlääkärin kanssa keskustellen. Sain lisäapua eläinlääketieteen opiskelijalta, jolla oli mahdollisuus kysellä asiasta yhdeltä alansa parhaimmista sydänspesialisteista. Kaikkien he sanoivat samaa, sairaus voi olla perinnöllistä tai sattumaa, alkionkehityksen aikana tapahtunut sattumanvarainen mutaatio/virhe. Kukaan ei pysty sitä varmasti sanomaan.  

Koska kasvattini
sivuääni ja trikuspidaaliläpän vajaatoiminta on todettu nuorena, on erittäin todennäköisesti kyseessä synnynnäinen vika. Sairastettu vakava keuhkoinfektio tai sydäntulehdus esim. olisi voinut myös aiheuttaa läpän vioittumisen. Kasvattini kohdalla näin ei tietojeni mukaan ole. Oikean puolen läppäviät ovat erittäin usein synnynnäisiä. Vasemmat taas vanhojen koirien ongelmia.

Vian perinnöllisyyttä ei voi muuten todeta kuin, että jossain päin lähisukua ilmenenisi tai olisi ilmennyt vastaava läppävika. Silloin se erittäin todennäköisesti olisi jollain tavalla perinnöllistä. Kyselyideni tuloksena ei vastaavanlaista sydänvikaa ole ollut lähisuvun koirissa, Muusan emän puolella tai pentueen isän puolella ainakaan.

Kaikkien keskusteluissa olleiden eläinlääkäreiden mielipide ja ohjeistus kasvatusnäkökulmaan oli, että jos vanhempia tai sisaruksia halutaan käyttää jalostuseen, niin samaa yhdistelmää ei kannata uusia tai lähisukulaisia käyttää. Lisäksi vastapuolen pitäisi olla tutkittu, tervesydäminen yksilö. Kukaan asiantuntijoista ei tyrmännyt jalostuskäyttöä.

Olen näitä asioita paljon miettinyt ja tullut tulokseen, että haaveilemani pentue jää toteutumatta.

En halua ottaa riskiä, että ensimmäisessä pentueessani ollut sydänsairas pentu löytyy myös seuraavasta. Vaikka todennäköisesti niin ei kävisi mutta... 

Kasvattaminen ei ole minulle sitä, että pentueita on tultava pentueiden vuoksi. Haluan lunastaa kasvattajana lupauksen siitä, että teen parhaani ja haluan saattaa maailmaan rodunomaisia, parhaita mahdollisia pentuja huomioon ottaen terveys-, luonne- ja ulkomuotoseikat. En voi sivuuttaa tuota sydänvikaa. 

Japaninpystykorvapentueita ei tule meille lähitulevaisuudessa. 

Olen entistäkin onnellisempi kaikesta huolimatta ensimmäisestäni pentueestani, "Rakkaus" A-pentueestani! Toivon kaikille kasvateilleni onnellisia koiranpäiviä kaikesta sydämestäni! Jokainen niistä on minulle tärkeä, juuri sellaisena kuin ne ovat!

SAIDAN YLÄ- JA ALAMÄKEÄ...

Joulukuun alussa edellisessä päivityksessä Saidan olotila oli rauhoittunut ja tilanne on ollut sitä aina tähän hetkeen saakka. Loppuviikosta huomasin pieniä muutoksia, joista ounastelin tilanteen muuttuvan. Saida alkoi vetäytyä tiettyyn nukkuma-asentoon kodinhoitohuoneen kynnykselle. Sitten alkoi levoton yöllinen uikutus. Samalla se aloitti veden juonnin ja normaalia tiheämmän virtsaamisen...

Tämä on mieltä myllertävää. Epätietoisuus siitä mikä Saidan oireet aiheuttaa, onko sillä kipuja, kuinka ahdistunut se on...

Mietimme paljon asioita; Tila voi olla jonkin fyysisen sairauden aiheuttamaa tai sitten se on psyykkistä. 

Tarkoituksena on poissulkea mahdollisia sairauksia, mm. cushingin tauti. Oireet voisivat sopia siihen...

Runsas juominen, lisääntynyt virtsaaminen, vatsan pömpötys/toisaalta laihtuminen, lisääntynyt ruokahalu/ruuan varastelu, ulosteiden suoranainen hotkiminen, läähätys, käytöshäiriöt/levottomuus yms., kompurointi, kiiman pitkittyminen, poisjääminen. Karvanlähtöä , joka on tähän taudinkuvaan kuuluvaa muine iho-oireineen, kyllä on mutta en voi sanoa, että Saidan turkki olisi mitenkään erityisen huono. 

Tämänkaltaiset Saidalla esiintyvät oireet voivat liittyä moneen muuhunkin, kuten edellissä asiaan liittyvässä päivityksessä olen maininnut; jokin harvinainen diabetesmuoto, aivo- tai muualla oleva kasvain, hormonaalinen häiriö mm.

Psyykkinen puolikin on otettu huomioon. 

Perheemme koirat elävät onnellista tasapainoista perhekoiran elämää. Ne saavat olla kanssamme lähes koko ajan, varsinkin Jukan oltua pitkään sairaslomalla,niiden ei ole tarvinnut olla yksin kotona kuin ihan minimaalisia aikoja. Lenkillä käydään päivittäin, ruoka on terveellistä, niille tarjotaan aktiviteettejä, ne saavat olla lähellämme, ne saavat rapsutuksia, silityksiä, huomiota. Niillä on seuraa myös toisistaan. Yöt ne nukkuvat omassa huoneessaan, kuten me muutkin omissamme. Sänkyyn tai meidän vanhempien makuuhuoneeseen niitä ei voida ottaa nukkumaan, sillä meidän täytyy pitää huolta ettei oteta liian suuria riskejä Jukan astman suhteen. Eli puitteet viettää onnellista koiranelämää on kaikilla koirillamme. Tiedän, että niillä on hyvä olla. 

Mutta miksi Saida oireilee...


Johtuivatpa Saidan oireet mistä tahansa, se vaikuttaa suuresti meidän kaikkien elämään...

lauantai 15. joulukuuta 2012

TUTKIMUSTULOKSIA

MUUSA (Saarnion Miyoko) ja BINA (Zebina's Ai-Ayane)
kävivät virallisissa sydänkuunteluissa.
Kummaltakaan EI löytynyt SIVUÄÄNIÄ! Hienoa!

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

JOULUISIA KUVIA

Zebina's väki toivottaa kaikille jännittävää joulunodotusaikaa...
Kuvassa Muusa, Tilda, Bina ja Saida.



Saida

Muusa

Tilda

Bina



LOPPUVUODEN 2012 KUULUMISIA!

Vuosi 2012 on kohta jo taaksejäänyttä elämää ja uutta kohti ollaan menossa...


Tämä vuosi on sisältänyt monia mukavia ja vähemmän mukavia hetkiä koiramaailman saralla, poimin noita uutisia aikaisemmasta blogistamme vuodatuksesta tänne uuteen...



Vuosi 2012 alkoi sydäntä särkevillä uutisilla...
Tammikuussa 2012 sydänkuuntelussa Vikeltä kuului sivuääni, joka sydänultrassa osoittautui 
oikean eteiskammioläpän vajaatoiminnaksi eli trikuspidaaliläpän vajaatoiminnaksi. 
Saatuani Viken omistajalta Piialta luvan, olin yhteydessä ultranneeseen eläinlääkäriin. 
Hän kertoi, että Vikellä on todettu systolinen sivuääni, asteena 3/6. 
Kyseessä on lievä, mahdollisesti synnynnäinen vika. 
Tällä hetkellä Vikke on kliinisesti terve, eikä tarvitse lääkitystä. Jatkokontrollia suositellaan

Vikellä havaittu sydänvika ei ole kahden eläinlääkärin kertoman mukaan tyypillinen perinnöllinen sydänvika. Siitäkin huolimatta suunnittelemani japaninpystykorvapentue jää toteutumatta. 
Tällä hetkellä haluan lisätietoa koirien sydänvioista asiantuntijoilta ja 
selvitystä sille miten tämänkaltaiseen sydänvikaan tulee suhtautua jalostuksen näkökulmasta. 

Sydämen sivuääntä ei kuulunut luovutusiässä. 
Jatkoeläinlääkärikäynneillä, rokotuksilla yms., se joskus kuului, joskus ei, sitä tarkkailtiin. 
Nyt siis tiedämme, mikä sen aiheutti. Onneksi Piia vei Viken tutkimuksiin. Kiitos Piia! 
Toivomme täydestä sydämestämme, 
että Vikke saa viettää terveitä, onnellisia koiran vuosia sydänviasta huolimatta. 
Seisomme rinnallanne Piia&perhe!

Uutisen saatuamme Sanna käytti Tiuhtin virallisessa kuuntelussa, sillä ei todettu sivuääniä.
Pentueen emä Muusa sekä Bina ovat myös menossa viralliseen sydänkuunteluun. 
Koskaan niiden sydänkuuntelussa ei ole mainittu sivuäänistä.

Roosankaan sydänkuuntelussa eläinlääkärikäynneillä ei ole kuulunut sivuääniä.

Tällä hetkellä tuo Viken sydänvian selvitystyö on vielä kesken mutta se on asiantuntevissa käsissä. Heti kun saan tietoa asiasta, tiedotan siitä myös täällä blogissa!


Saidan terveyshuolet mietityttivät keväällä 2012... 
Kohta veteraani-iän saavuttava Saida on kärsinyt terveysongelmista viimeisen vuoden aikana. Sillä on ollut virtsatie-infektioita antibioottikuureineen ja monia epämääräisiä oireita: levottomuutta, yövalvomisia, sisälle virtsaamista, runsasta juomista jne. Muutama kasvain, joita tarkkaillaan, on myös sille ilmaantunut. Sitä on tutkittu mm. ultrattu virtsarakkoa yms. mutta mitään selvää syytä sen oireisiin, tulehdusten lisäksi ole löytynyt. Tällä hetkellä varsinkin öisin Saidan olotila tuntuu koko perheestä raskaalle, kun se ei nuku vaan valvoo ulisee, vinkuu, haukahtelee ja käyskentelee levottomana. Ensi viikolla olemme menossa verikokeisiin, jos niistä saataisiin jotain osviittaa sille, mikä Saidaa vaivaa ja löydettäisiin lääke tai jokin keino tehdä sen oloa helpommaksi.

Saida kuitenkin syö ja lenkkeilee ja on ihan hyvässä kunnossa pääpiirteittäin, joten toivotaan ettei se ole mitään vakavaa.
Saidan kanssa kävimme eläinlääkärillä tutkimuksissa. Siltä otettiin laajat verikokeet, virtsakoe ja se tutkittiin klinikalla kuonosta hännänpäähän. Mitään selvää syytä ei kokeista löytynyt Saidan oireisiin. Saidalle määrättiin kipulääkitys, joka voisi osaltaan rauhoittaa tilannetta. Tilannetta tarkkaillaan...


Loppuvuodesta 2012 kamppaillaan edelleen noiden Saidan terveysongelmien kanssa.
Saidan olotila on aaltoliikettä, olo on välillä parempi, välillä huonompi.
Lopullista syytä ei ole vielä tiedossa.
Noin kuukausi sitten olin aivan varma, että sillä olisi taas virtsatieinfektio, koska juominen ja virtsaamistarve lisääntyi, se alkoi taas pissata sisälle mutta ei, näytteestä ei löytynyt infektiota. Samaan aikaan alkoi taas levottomuus lisääntyä, ruokahalu lisääntyä, yövalvomista esiintyä yms.
Mietinnän ja poissulkemisen listalle ovat nousseet
mm. cushingin tauti, jokin harvinainen diabetesmuoto, aivo- tai muualla oleva kasvain, hormonaalinen häiriö ja huomioon on otettava myös psyykkinen puoli. 
Poissulkemalla eri asioita saadaan ehkä selville syy, samalla on otettava huomioon
Saidan jaksaminen ja koko muun perheen jaksaminen.
Kun Saidan oireet ovat pahimmillaan, niin me juostaan koko ajan pihalla käyttämässä sitä tarpeillaan, aloitetaan aamut luuttuamalla lattioita, katsotaan sen levotonta hyörinää,
kerälle käpertymistä, meillä ei nukuta öisin vaan kaikkia valvovat...
On ollut pakko ajatella asioita monelta eri kantilta,
milloin mennään  sen rajan yli, että Saidan elämä ei ole enää onnellista,
kuinka paljon me muut jaksamme...

Juuri tällä hetkellä tilanne on taas parempi, Saida on rauhoittunut kaikilta osin, se on levollisempi ja silminnähden onnellisempi... taas toistaiseksi. 


Tilda täytti tänä vuonna 3-vuotta, Saida saavutti veteraani iän 8-vuotta,
Bina ja Zebina's Rakkaus A-pentue täytti 2-vuotta ja Muusa 4-vuotta.



Pentusuunnitelmatkin alkoivat siintää mielissä tänä vuonna... 

Ensimmäinen shelttipentue mahdollisesti toteutuu ensi vuonna. Tildan viimeisimmät juoksut olivat lokakuussa, seuraavia odotellaan ensi keväälle, huhtikuun tienoille.
Urosvalinta on vielä käynnissä...
Japsipentuekin on haaveissa mutta sen toteutuminen vaatii vielä selvitystyötä
ensimmäisessä pentueessani ilmenneen kasvattini sydänvian vuoksi..


Vuosi on ollut toiminnan täyteistä;
kaverikoirailua, muutamia näyttelyitä, tokoilua, lenkkeilyä, yhdessä oloa jne. 



Onnellinen vuosi kaiken kaikkiaan, vaikeuksienkin keskellä...



sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Zebina's uutisia uudesta blogista...

Uusi blogi otettiin käyttöön kertomaan Zebina's uutisiamme! 
Kiitos blogin olemassaolosta Pauliina! Kiitokset myös Sanna hyvistä ohjeista!

Halauksin
Virpi